Porakaivon tekeminen

Porakaivon hinnoittelu

Porakaivo hintaan vaikuttaa kaivon syvyys, maaperä, käytettävä pumppu. Mikäli vettä ei löydy kohtuullisesta syvyydestä (kohtuu syvyys riippuu tilanteesta, mutta
harvemmin porataan yli 120 metrin kaivoja), niin tarvitaan painehalkaisu. Painehalkaisu nostaa hintaa noin 500 euroa. Kaivon poraus kallioon maksaa 25 - 30 euroa metri ja
pehmeään maahan hinta on noin kolminkertainen. Keskimääräinen hinta koko kaivolle on 5000 euron tienoilla.

Kaivon paikan valinta

Porakaivon paikka pyritään sijoittamaan siten, että vesijohdon vetäminen talolle sujuu vaivattomasti ja kaivo ei häiritse pihapiirin muuta käyttöä. Kaivon paikkaa valittaessa tulee myös huomioida, että kaivon tekeminen vaatii kohtuu raskasta kalustoa, joten kaluston pääsy suunnitellun kaivon paikalle kannattaa varmistaa kaivourakoitsijalta.
Kaivon sijaintiin vaikuttaa myös talon jätevesien käsittelysysteemien paikka. Ihan imeytyskentän viereen kaivoa ei kannata tehdä. Esim. Lohjalla kaivon ja imeytyskentän välillä pitää olla 50 metriä. Kaivoa ei myöskään kannata sijoittaa notkon pohjalle, koska pintavedet kertyvät mieluusti notkoihin ja saattaisivat johtua kaivoon.

Meidän tapauksessa kaivon paikan päättäminen oli kohtuu simppeliä. Vaikka tontilla laajuutta jonkin verran onkin, niin tontin muodot rajasivat kaivon paikan aika pienelle alueelle. Kaivo porattiin pihatien varteen noin 10 metriä talosta.

Porauksen aloitus

Poraus aloitetaan aina "pehmeän maan porauksena", eli porataan sellaista reikää, että suojaputken asentaminen onnistuu. Suojaputken tarkoitus on estää pintavesien pääsy kaivoon sekä estä porareiän sortuminen (pehmeän maan kaivon tapauksessa). Mikäli aloitetaan suoraan kalliolta, niin suojaputkea asennetaan kolmisen metri. Pehmeän maan kaivossa suojaputki asennetaan koko porareiön matkalle.

Meillä päästiin aloittaan kaivon poraus miltei suoraan kalliosta. Pehmeää maata oli vajaa metri.

Vettä löytyy

Vettä löytyy paikasta kuin paikasta kunhan tarpeeksi porataan ja jos nyt ei 100-120 metriin löydy, niin sitten laitetaan löytymään. Eli jos vettä ei poraamalla löydy, niin sitten tehdään painehalkaisu. Painehalkaisussa porareikä tukitaan ja reikään pumpataan vettä. Veden paine halkoo kallioon railoja, joiden kautta kaivoon pääsee vettä laajalta alueelta. Tyypillinen kaivon syvyys ilman painehalkaisua on noin 70 metriä. Pumppu asennetaan noin 60 metriin, joten kaivon pohjalle jää kymmenisen metriä sakkatilaa.

Meidän kaivosta tuli 70 metriä syvä.

Asennustyöt

Kaivoon liittyvät asennustyöt ovat kohtuu pienet. Suojaputken ympärille asennetaan ympäröivän maanpinnan korosta riippuen yksi tai kaksi kaivonrengasta huoltokaivoksi. Kaivo eristetään styroksilla tai vastaavalla materiaalilla.

Vesijohtoputken päähän kiinnitetään pitkulainen uppopumppu ja pumpu putkinen solautetaan kaivoon. Kaivon suojaputki katkaistaan siten, että suojaputkea jää näkyviin maanpinnalle noin 20 senttiä. Suojaputken päähän asennetaan kuminen suojahattu ja suojahatun läpi tuleva vesiputki asennetaan paineastiaan. Paineastia voidaan sijoittaa huoltokaivoon tai tekniseen tilaan. Paineastian tarkoituksena on ylläpitää tarpeellista painetta vesijohtoverkostossa.

Alla muutama kuva porakaivon tekemisestä. Meille kaivon teki Kaivotekniikka Mustonen.

Rakennuslupa näpeissä

Eilen saatiin rakennuslupa!. Eilen kävimme myös pitkästä aikaa potkaisemassa pohjatöitä eteenpäin. Pohja olisi nyt täytetty korkoonsa. Sora-arina pitää vielä tehdä. Sitten pääseekin tekemään anturamuotteja.

Hiljaista

Aika hiljaista ollut raksarintamalla muutaman päivän. Pohjien tekeminen kesken, mutta ehkä jo tänään iltapäivällä saadaan työt taas vauhtiin. Tänään oli myös tarkoitus ajaa mursketta tielle, mutta aamuinen märkä keli säikytti murskekuskin.

Porakaivo valmiiksi ja maatöitä

Tänään saatiin porakaivo tehtyä! Asensin pari kaivon rengasta kaivon ympärille ja eristin renkaat.
Vielä kun saa sähkön tontille, niin pääsee hörppimään oman kaivon vettä. Lisään tänne lähipäivinä videon ja muutamia kuvia porakaivon tekemisestä.

Holman Seppo kävi tonkimassa pohjan luohinnan jäljiltä kuntoon. Sää on ollut muutaman päivän sen verran lauhaa ja vetistä, että tie on alkanut pikkusen pehmetä. Päätimme odottaa loppuviikkoon josko pakastuisi ja ottaa sitten tontille lisää soraa. Sitten pääsisikin sorastamaan pohjan.

Louhintatyöt

Luohintatyöt on nyt pääpiirteittään tehty. Homma on vielä louhoksen lemppaamisen osalta pikkusen kesken. Louhintaa oli noin parisataa kuutiota ja kuvittelinkin, että tuommoisesta määrästä ei kummosta nökköstä tule louhosta. Kyllähän minä tiesin, että louhoksen määrä on jotain muuta kuin 200 kuutiota. Enpäs kuitenkaan arvannut, että sitä kiven silppua on ihan tolkuttomasti. Silpun kanssa vielä tulisi toimeen, mutta kun mukana on jokunen ison sonnin kokoinen järkäle ja vielä kasapäin vasikan kokoisia pötkäleitä! No kaippa louhoksen saa lempattua tuonne tontin peränurkkaan.

Seuraavassa kuvaus louhostyön etenemisestä.

Tavallisesti louhinta työ alkaa naapuritalojen katselmoinnilla ja tärinämittareiden asennuksilla. Meidän tapauksessa katselmointeja ei tarvittu, koska ihan lähellä ei ole muita rakennuksia, jotka saattaisivat vaurioitua räjäytyksistä.
Itse louhintatyö etenee jotakuinkin niin, että ensin porataan kallioon reiät räjäytysaineelle. Meidän tontilla reikiä porattiin noin metrin välein. Sen jälkeen räjäytyskenttä panostetaan, eli reikiin laitetaan sopiva määrä räjähdettä ja asennetaan sytyttimet. Räjäytysaineen määrä riippuu porattujen reikien syvyydestä, kiven laadusta yms. Panostuksen jälkeen räjäytyskenttä täkätään, eli kentän päälle levitetään painavia mattoja, jotka estävät kiviaineksen leviämisen pitkin tonttia. Kun kenttä on täkätty, niin ei muuta kun vähän syrjään ja painetaan nappia! Jysäyksen jälkeen onkin jonkin aikaa maansiirtotöitä kun moninkertaiseksi turvonnut louhos pitää lempata syrjään.

Louhintatyö suoritettiin rinteen jyrkkyyden takia kahdessa erässä siten, että ensin ammuttiin rinteen alaosa ja kun alaosa oli saatu pois tieltä, niin päästiin poraamaan ja ampumaan ylärinne. Itse louhinta kesti meidän tontilla noin päivän. Louhoksen lemppaamiseen meni aikaa parisen päivää ja vielä jäi jonkin verran louhintaan liittyvää maansiirtotyötä varsinaiselle maaurakoitsijalle.

Louhintatyön suoritti varsin mallikkaasti Tonin louhinta.

Alla video luohintatyöstä.




Alla muutava kuva luohintatyöstä.

Ensimmäinen räjäytyskenttä porattu.

Räjätysaineet matkalla panostajalle.


Panostaja survoo "myrkkyä" kallioon.


Räjäytyskentän täkkäys käynnissä.


Kohta pamahtaa!


Louksen lemppaus käynnissä.


Toisen erän reikiä porataan.


Toinen erä räjäytetty.


Siinä sitä on kiveä jonnin verran.

Soraralli alkoi

Tänään soraralli alkoi. Aamupäivästä tontille saatiin ajettua 7 kasettia soraa. Lauantaina tampattu tie oli totaalisen kaljamalla lähes koko matkaltaan, eikä vähiten tien jyrkimmässä kohtaa. Sorarekka kun oli ajossa, niin hiekoitustavarasta ei ollut puutetta. Eka satsista tavaraa tielle ja tiestä tuli lähes täydellinen. Tie selvisi ensimmäisestä koettelemuksesta varsin hyvin.

Maaurakoitsija sai sorastettua tieliittymän, joten nyt tontilla mahtuu kääntymään jo isompikin auto.

Huomenna olisi tarkoitus käydä mahdollisen louhijan kanssa katsastelemassa paikkoja. Mikäli hommat menee putkeen niin päästään ensiviikolla louhintatöihin.

Tiepohjan petraamista

Tontille johtaa nykyisellään tie perille asti. Tie ei varsinaisesti ole mikään highway, varsinkaan nyt kun kelit ovat olleet vähemmän suotuisat tiepohjan jäätymiselle. Tie kyllä kestää henkilöauton mutta pikkusen pelottaa, että tuleva soraralli on tielle turmioksi. Lauantaina oli hyvä päivä kun oli pikku pakkanen ja satoi lunta. Rullasin autolla tien pätkää eessuntaassun ja sain tien tampattua melko tiukkaan.

Sovimme maaurakoitsijan kanssa, että aloitamme sorarallin huomenna, jos tie on vielä jäässä. Ajattelimme ottaa soraa jemmaan tontille sen verran, että saa sorapatjan tehtyä perustusten alla. Toivottavasti tie kestää.